A:16.9.1988, SK:796/1988
Tämän yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot, jotka pitävät mielessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen uuden kansainvälisen talousjärjestyksen luomista käsitelleessä kuudennessa erityisistunnossa hyväksytyt yleistavoitteet, katsovat, että kansainvälisen kaupan kehittäminen yhdenvertaisuuden ja keskinäisen hyödyn pohjalta tärkeällä tavalla edistää valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita, toteavat, että kansainvälisiä tavaran kauppaa koskevia sopimuksia sääntelevien ja erilaiset yhteiskunta-, talous- ja oikeusjärjestelmät huomioon ottavien yhtenäisten sääntöjen hyväksyminen vaikuttaisi osaltaan kansainvälisen kaupan oikeudellisten esteiden poistamiseen ja kansainvälisen kaupan kehittymiseen, ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla. 1) Tätä yleissopimusta sovelletaan tavaran kauppaa koskeviin sopimuksiin sellaisten sopijapuolten välillä, joiden liikepaikat ovat eri valtioissa:
a) kun valtiot ovat sopimusvaltioita; tai
b) kun kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt johtavat sopimusvaltion oikeuden soveltamiseen.
2 artikla. Tätä yleissopimusta ei sovelleta:
a) henkilökohtaiseen taikka perheen tai kotitalouden käyttöön ostetun tavaran kauppaan, paitsi jos myyjä ei sopimusta tehtäessä tai sitä ennen tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että tavara ostettiin tällaiseen käyttöön;
b) huutokauppaan;
c) pakkohuutokauppaan tai muuten lain nojalla tapahtuvaan kauppaan;
d) osakkeiden, arvopaperien, juoksevien sitoumusten tai rahan kauppaan;
e) laivojen, alusten, ilmatyynyalusten tai ilma-alusten kauppaan;
f) sähkön kauppaan.
3 artikla. 1) Sopimus, joka koskee valmistettavan tai tuotettavan tavaran toimittamista, katsotaan kaupaksi, paitsi jos tavaran tilaaja sitoutuu toimittamaan olennaisen osan valmistamiseen tai tuottamiseen tarvittavista aineista tai tarvikkeista.
4 artikla. Tämä yleissopimus sääntelee vain kauppaa koskevan sopimuksen tekoa sekä tällaisesta sopimuksesta johtuvia myyjän ja ostajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Paitsi milloin tässä yleissopimuksessa nimenomaan toisin määrätään, se ei sääntele:
a) sopimuksen, sen määräyksen tai tavan pätevyyttä;
b) sopimuksen mahdollista vaikutusta myydyn tavaran omistusoikeuteen.
5 artikla. Tämä yleissopimus ei koske myyjän vastuuta tavaran aiheuttamasta henkilön kuolemasta tai henkilövahingosta.
6 artikla. Sopijapuolet voivat sopia, ettei tätä yleissopimusta sovelleta, tai, mikäli 12 artiklassa ei toisin määrätä, poiketa sen määräyksistä tai muuttaa niiden vaikutuksia.
7 artikla. 1) Tämän yleissopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon yleissopimuksen kansainvälinen luonne sekä tarve edistää sen yhtenäistä soveltamista ja toimimista vilpittömässä mielessä kansainvälisessä kaupassa.
8 artikla. 1) Tämän yleissopimuksen kannalta sopijapuolen lausumia ja muuta käyttäytymistä on tulkittava sopijapuolen tarkoituksen mukaisesti, mikäli toinen sopijapuoli tiesi tai hän ei voinut olla tietämättä tästä tarkoituksesta.
9 artikla. 1) Kauppatapa, josta sopijapuolet ovat sopineet, ja käytäntö, jonka he ovat omaksuneet, sitovat sopijapuolia.
10 artikla. Tämän yleissopimuksen soveltamisen kannalta
a) jos sopijapuolella on useampi kuin yksi liikepaikka, liikepaikalla tarkoitetaan niistä sitä, jolla on läheisimmät liittymäkohdat sopimukseen ja sen täyttämiseen, ottaen huomioon sopijapuolten ennen sopimuksen tekemistä tai sen yhteydessä tuntemat tai edellyttämät asianhaarat;
b) jos sopijapuolella ei ole liikepaikkaa, kotipaikkaa pidetään liikepaikan sijasta ratkaisevana.
11 artikla. Kauppaa koskevaa sopimusta ei tarvitse tehdä tai näyttää toteen kirjallisesti eikä siihen sovelleta muitakaan muotovaatimuksia. Se voidaan näyttää toteen millä keinoin hyvänsä, myös todistajien avulla.
12 artikla. Tämän yleissopimuksen 11 ja 29 artiklan tai II osan määräystä, joka sallii kauppaa koskevan sopimuksen tekemisen, sen muuttamisen tai voimassaolon päättämisen sopimuksin taikka tarjouksen tekemisen, hyväksymisen tai muun tahdonilmaisun antamisen muussa muodossa kuin kirjallisesti, ei sovelleta, jos jollakin sopijapuolella on liikepaikkansa sopimusvaltiossa, joka on antanut tämän yleissopimuksen 96 artiklan mukaisen ilmoituksen. Sopijapuolet eivät saa poiketa tämän artiklan määräyksistä tai muuttaa sen vaikutuksia.
13 artikla. Tämän yleissopimuksen kannalta ''kirjallinen'' käsittää myös sähkeet ja kaukokirjoitinviestit.
14 artikla. 1) Yhdelle tai useammalle tietylle henkilölle osoitettu ehdotus sopimuksen tekemiseksi on tarjous, jos se on riittävän täsmällinen ja osoittaa ehdotuksen tekijän tahtoa sitoutua siinä tapauksessa, että ehdotus hyväksytään. Ehdotus on riittävän täsmällinen, jos siitä käy ilmi, mistä tavarasta on kyse, ja jos siinä määrätään suoraan tai välillisesti tavaran määrä ja hinta tai määritellään, miten ne määräytyvät.
15 artikla. 1) Tarjous tulee sitovaksi, kun se saapuu tarjouksen saajalle.
16 artikla. 1) Tarjous voidaan peruuttaa ennen sopimuksen syntymistä, jos peruutus saapuu tarjouksen saajalle ennen kuin tämä on lähettänyt hyväksytyn vastauksensa.
a) jos siitä ilmenee joko hyväksymiselle asetetun määräajan perusteella tai muuten, että se on peruuttamaton; tai
b) jos tarjouksen saaja saattoi kohtuudella luottaa tarjouksen peruuttamattomuuteen ja on toiminut tarjoukseen luottaen.
17 artikla. Vaikka tarjous on peruuttamaton, se lakkaa olemasta sitova, kun hylkäävä vastaus saapuu tarjouksen tekijälle.
18 artikla. 1) Tarjouksen saajan lausuma tai muu tarjoukseen suostumista ilmentävä käyttäytyminen merkitsee hyväksymistä. Vaikeneminen tai toimimatta jättäminen eivät sinänsä merkitse hyväksymistä.
19 artikla. 1) Tarjoukseen annettu vastaus, joka on tarkoitettu hyväksymiseksi mutta sisältää lisäyksiä, rajoituksia tai muita muutoksia, on hylkäävä vastaus ja katsotaan vastatarjoukseksi.
20 artikla. 1) Tarjouksen tekijän sähkeessä tai kirjeessä tarjouksen hyväksymiselle asettama määräaika lasketaan hetkestä, jolloin sähke annetaan lähetettäväksi, tai kirjeen päiväyksestä taikka jos kirjeessä ei ole päiväystä, kirjekuoresta ilmenevästä päiväyksestä. Tarjouksen tekijän puhelimitse, kaukokirjoittimella tai muulla välittömällä viestintäkeinolla tarjouksen hyväksymiselle asettama määräaika lasketaan hetkestä, jolloin tarjous saapuu tarjouksen saajalle.
21 artikla. 1) Myöhästynyt hyväksyminen on kuitenkin sitova, jos tarjouksen tekijä viipymättä niin ilmoittaa tarjouksen saajalle suullisesti tai lähettää sitä tarkoittavan ilmoituksen.
22 artikla. Hyväksyminen voidaan peräyttää, jos peräyttämisilmoitus saapuu tarjouksen tekijälle viimeistään sillä hetkellä kun tarjouksesta olisi tullut sitova.
23 artikla. Sopimus syntyy sillä hetkellä, kun tarjouksen hyväksymisestä tulee tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti sitova.
24 artikla. Yleissopimuksen tätä osaa sovellettaessa katsotaan tarjouksen, hyväksymistä koskevan ilmoituksen tai muun tahdonilmaisun ''saapuvan'' vastaanottajalle, kun se tehdään hänelle suullisesti tai toimitetaan muulla tavalla hänelle henkilökohtaisesti, hänen liikepaikkaansa tai postiosoitteeseensa tai, jollei hänellä ole liikepaikkaa tai postiosoitetta, hänen vakituiseen asuinpaikkaansa.
25 artikla. Sopijapuolen sopimusrikkomus on olennainen, jos se aiheuttaa vastapuolelle sallaista haittaa, että hän menettää olennaiselta osin sen, mitä hänellä oli aihetta odottaa sopimuksella saavuttavansa, paitsi jos sopimuksen rikkonut osapuoli ei ennakoinut eikä samassa asemassa oleva järkevä ja huolellinen henkilö olisi samanlaisessa tilanteessa ennakoinut sellaista lopputulosta.
26 artikla. Sopimuksen purku on tehokas vain, jos se on tehty vastapuolelle toimitetulla ilmoituksella.
27 artikla. Jollei yleissopimuksen tässä osassa nimenomaisesti toisin määrätä, sopijapuolen tämän osan määräysten mukaisesti ja olosuhteisiin nähden asianmukaisin keinoin tekemän ilmoituksen tai tiedustelun taikka hänen antamansa muun tiedonannon perille toimittamisessa tapahtunut viivästyminen tai virhe tai sen saapumatta jääminen ei estä kyseistä sopijapuolta vetoamasta tiedonantoon.
28 artikla. Jos sopijapuolella on tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti oikeus vaatia vastapuolta täyttämään jokin velvollisuus, tuomioistuimen ei tarvitse velvoittaa tätä luontoissuoritukseen, ellei se tekisi sitä oman oikeutensa nojalla sellaisen samankaltaisen kauppaa koskevan sopimuksen kohdalla, johon tätä yleissopimusta ei sovelleta.
29 artikla. 1) Sopimusta voidaan muuttaa tai sen voimassaolo päättää pelkällä osapuolten välisellä sopimuksella.
30 artikla. Myyjän tulee luovuttaa tavara, antaa sitä koskevat asiakirjat ja siirtää omistusoikeus tavaraan siten kuin sopimus ja tämä yleissopimus edellyttävät.
31 artikla. Jos myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan tavaraa muussa määrätyssä paikassa, hänen luovutusvelvollisuutensa käsittää seuraavaa:
a) jos kauppaa koskevaan sopimukseen liittyy tavaran kuljetus, tavaran luovuttamisen ensimmäisen rahdinkuljettajan hallintaan ostajalle kuljettamista varten;
b) jos sopimus muussa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetussa tapauksessa koskee yksilöityä tavaraa tai määrätystä erästä otettavaa yksilöimätöntä tavaraa taikka valmistettavaa tai tuotettavaa tavaraa ja jos sopijapuolet tiesivät sopimusta tehtäessä, että tavara oli taikka piti valmistaa tai tuottaa määrätyssä paikassa, tavaran asettamisen ostajan määrättäväksi siellä;
c) muissa tapauksissa tavaran asettamisen ostajan määrättäväksi siellä, missä myyjällä oli liikepaikkansa sopimusta tehtäessä.
32 artikla. 1) Jos myyjä sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisesti luovuttaa tavaran rahdinkuljettajan hallintaan ja jos tavaraa ei ole siihen tehdyin merkinnöin, laivausasiakirjojen perusteella tai muuten selvästi yksilöity sopimuksessa tarkoitetuksi, myyjän tulee ilmoittaa ostajalle lähetyksestä ja yksilöidä tavara ilmoituksessa.
33 artikla. Myyjän tulee luovuttaa tavara:
a) jos sopimuksessa on asetettu määräpäivä tai jos sellainen on sopimuksen perusteella määrättävissä, tänä päivänä;
b) jos sopimuksessa on asetettu määräaika tai sellainen on sopimuksen perusteella määrättävissä, milloin hyvänsä määräajan kuluessa, jollei olosuhteista ilmene, että ostajan tulee valita ajankohta; tai
c) muissa tapauksissa kohtuullisen ajan kuluessa sopimuksen tekemisestä.
34 artikla. Jos myyjän velvollisuutena on luovuttaa tavaraan liittyvät asiakirjat, hänen on luovutettava ne sopimuksen mukaisena ajankohtana ja sopimuksen mukaisessa paikassa sekä sopimuksen edellyttämässä muodossa. Jos myyjä on luovuttanut asiakirjat ennen tätä ajankohtaa, hän voi tähän ajankohtaan saakka korjata asiakirjojen puutteellisuuksia, jollei tämän oikeuden käyttäminen aiheuta ostajalle kohtuutonta haittaa tai kohtuuttomia kustannuksia. Ostaja säilyttää kuitenkin tämän yleissopimuksen mukaisen oikeuden vaatia vahingonkorvausta.
35 artikla. 1) Myyjän tulee luovuttaa tavaraa, joka määrältään, laadultaan ja ominaisuuksiltaan on sopimuksen mukaista ja joka on pakattu sopimuksen edellyttämällä tavalla.
a) sovellu tarkoituksiin, joihin vastaavanlaista tavaraa yleensä käytetään;
b) sovellu sopimusta tehtäessä nimenomaisesti tai epäsuorasti myyjän tietoon saatettuun erityiseen tarkoitukseen, paitsi kun olosuhteista ilmenee, että ostaja ei jättänyt asiaa myyjän asiantuntemuksen ja arvioinnin varaan tai että ostajan ei ollut kohtuullista tehdä niin;
c) ole ominaisuuksiltaan myyjän ostajalle esittämän näytteen tai mallin mukaista;
d) ole astiassa tai muuten pakattuna siten kuin kyseinen tavara tavanomaisesti pakataan, tai jos tällaista tapaa ei ole, tavalla, joka on asianmukainen tavaran säilyttämiseksi ja suojaamiseksi.
36 artikla. 1) Myyjä on sopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisesti vastuussa sellaisesta tavaran virheestä, joka on olemassa kun vaaranvastuu siirtyy ostajalle, vaikka virhe ilmenisi vasta sen jälkeen.
37 artikla. Jos myyjä on luovuttanut tavaran ennen sopimuksen mukaista luovutuspäivää, hän saa tähän päivään asti luovuttaa tavarasta puuttuvan osan tai määrän, luovuttaa uutta tavaraa virheellisen tavaran tilalle tai korjata luovutetun tavaran virheen sillä edellytyksellä, että tämän oikeuden käyttäminen ei aiheuta ostajalle kohtuutonta haittaa tai kohtuuttomia kustannuksia. Ostajalle jää kuitenkin oikeus vaatia vahingonkorvausta tämän yleissopimuksen mukaisesti.
38 artikla. 1) Ostajan on tarkastettava tai tarkastutettava tavara niin pian kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista.
39 artikla. 1) Ostaja menettää oikeutensa vedota tavaran virheeseen, jos hän ei kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, reklamoi siitä myyjälle ja yksilöi, minkälaisesta virheestä on kysymys.
40 artikla. Myyjällä ei ole oikeutta vedota 38 ja 39 artiklan määräyksiin, jos virhe liittyy seikkoihin, joista hän oli tietoinen tai joista hän ei voinut olla tietämättä ja joista hän ei ilmoittanut ostajalle.
41 artikla. Myyjän tulee luovuttaa tavara, jota ei rasita sivullisen oikeus tai vaatimus, paitsi jos ostaja on suostunut ottamaan tavaran vastaan tällaisen oikeuden tai vaatimuksen rasittamana. Jos oikeus tai vaatimus perustuu teollisoikeuteen tai muuhun immateriaalioikeuteen, myyjän velvollisuudet määräytyvät kuitenkin 42 artiklan mukaan.
42 artikla. 1) Myyjän tulee luovuttaa tavara, jota ei rasita teollisoikeuteen tai muuhun immateriaalioikeuteen perustuva sivullisen oikeus tai vaatimus, josta myyjä sopimusta tehtäessä oli tietoinen tai ei voinut olla tietämättä, edellyttäen, että oikeus tai vaatimus perustuu teollisoikeuteen tai muuhun immateriaalioikeuteen:
a) sen valtion lain mukaan, jossa tavara jälleenmyydään tai muuten käytetään, jos sopijapuolet sopimusta tehdessään edellyttivät tavaran tulevan jälleenmyytäväksi tai käytettäväksi tässä valtiossa; tai
b) muussa tapauksessa sen valtion oikeuden mukaan, jossa ostajalla on liikepaikkansa.
a) ostaja sopimusta tehtäessä oli tietoinen oikeudesta tai vaatimuksesta tai ei voinut olla siitä tietämättä; tai
b) oikeus tai vaatimus johtuu siitä, että myyjä on noudattanut ostajan toimittamia teknisiä piirustuksia, malleja, kaavoja tai muita täsmennyksiä.
43 artikla. 1) Ostaja menettää oikeutensa vedota 41 tai 42 artiklan määräyksiin, jos hän ei reklamoi myyjälle ja yksilöi sivullisen oikeuden tai vaatimuksen laatua kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on saanut tietää oikeudesta tai vaatimuksesta tai hänen olisi pitänyt saada siitä tietää.
44 artikla. Ostaja voi 39 artiklan 1 kappaleen ja 43 artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä vaatia hinnanalennusta 50 artiklan mukaisesti tai vaatia vahingonkorvausta muusta paitsi menetetystä kauppavoitosta, jos hänellä on kohtuullinen syy siihen, ettei hän ole reklamoinut asianmukaisesti.
45 artikla. 1) Jos myyjä jättää täyttämättä jonkin sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, ostaja voi:
a) käyttää 46-52 artiklan mukaisia oikeuksia,
b) vaatia vahingonkorvausta 74-77 artiklan mukaan.
46 artikla. 1) Ostaja voi vaatia myyjää täyttämään velvollisuutensa, paitsi jos ostaja on vaatinut seuraamusta, joka on ristiriidassa tällaisen vaatimuksen kanssa.
47 artikla. 1) Ostaja voi asettaa kohtuullisen lisäajan, jonka kuluessa myyjän on täytettävä velvollisuutensa.
48 artikla. 1) Jollei 49 artiklasta johdu muuta, myyjä voi luovutusajankohdan jälkeenkin korjata velvollisuutensa täyttämättä jättämisen omalla kustannuksellaan, jos hän voi tehdä sen ilman kohtuutonta viivytystä ja aiheuttamatta ostajalle kohtuutonta haittaa tai epävarmuutta siitä, saako tämä suorittamistaan kuluista korvauksen myyjältä. Ostaja säilyttää kuitenkin oikeuden vaatia vahingonkorvausta tämän yleissopimuksen mukaisesti.
49 artikla. 1) Ostaja voi purkaa sopimuksen:
a) jos se, että myyjä jättää täyttämättä sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, merkitsee olennaista sopimusrikkomusta; tai
b) jos tavara on jäänyt luovuttamatta ja myyjä ei luovuta sitä ostajan 47 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettamassa lisäajassa tai ilmoittaa, ettei hän tule luovuttamaan tavaraa lisäajan kuluessa.
a) luovutuksen viivästymisen kyseessä ollessa kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on saanut tietää luovutuksen tapahtuneen;
b) muun sopimusrikkomuksen kuin luovutuksen viivästymisen kyseessä ollessa kohtuullisessa ajassa:
i) siitä, kun ostaja sai tietää sopimusrikkomuksesta tai sen olisi pitänyt tulla hänen tietoonsa;
ii) ostajan 47 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettaman lisäajan umpeen kulumisesta tai siitä, kun myyjä on ilmoittanut, ettei hän täytä velvollisuuksiaan lisäajan kuluessa; tai
iii) myyjän 48 artiklan 2 kappaleen mukaisesti asettaman lisäajan umpeen kulumisesta tai siitä, kun ostaja on ilmoittanut, ettei hän hyväksy suoritusta.
50 artikla. Jos tavara ei ole sopimuksen mukaista, ostaja voi siitä riippumatta, onko kauppahinta jo maksettu vai ei, vaatia hinnanalentamista samassa suhteessa kuin luovutetun tavaran arvo luovutushetkellä on verrattuna siihen arvoon, joka sopimuksen mukaisella tavaralla olisi tuolla hetkellä ollut. Jos myyjä kuitenkin korjaa velvollisuuksiensa täyttämättä jättämisen 37 tai 38 artiklan mukaisesti tai jos ostaja kieltäytyy hyväksymästä myyjän näiden artiklojen mukaista suoritusta, ostajalla ei ole oikeutta hinnanalennukseen.
51 artikla. 1) Jos myyjä toimittaa vain osan tavarasta tai jos vain osa toimitetusta tavarasta on sopimuksen mukaista, sovelletaan 46-50 artiklaa siihen osaan, joka puuttuu tai on sopimuksen vastaista.
52 artikla. 1) Jos myyjä luovuttaa tavaran ennen määräpäivää, ostaja voi ottaa sen vastaan tai kieltäytyä sen vastaanottamisesta.
53 artikla. Ostajan tulee maksaa tavaran hinta sekä ottaa toimitus vastaan siten kuin sopimuksessa ja tässä yleissopimuksessa määrätään.
54 artikla. Ostajan velvollisuuteen maksaa kauppahinta sisältyvät sellaiset toimenpiteet ja sellaisten muodollisuuksien noudattaminen, joita sopimuksen taikka lakien tai määräysten mukaan edellytetään, jotta maksu voisi tapahtua.
55 artikla. Silloin kun sopimus on pätevästi tehty ilman että siinä nimenomaisesti tai epäsuorasti määrätään kauppahintaa tai sitä, miten kauppahinta määräytyy, sopijapuolten katsotaan muuta osoittavien seikkojen puuttuessa tarkoittaneen tällaisesta tavarasta kyseisen kaltaisessa kaupassa vastaavanlaisissa olosuhteissa sopimuksentekohetkellä perittävää käypää hintaa.
56 artikla. Jos hinta määrätään tavaran painon mukaan, se määräytyy epäselvissä tapauksissa nettopainon perusteella.
57 artikla. 1) Jos ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa muussa erityisessä paikassa, hänen on maksettava se myyjälle:
a) myyjän liikepaikassa; tai
b) jos maksun on määrä tapahtua tavaraa tai asiakirjoja vastaan, siellä, missä niiden hallinta luovutetaan.
58 artikla. 1) Jos ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa muuna erityisenä ajankohtana, hänen tulee maksaa se silloin, kun myyjä asettaa sopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisesti joko tavaran tai tavarasta määräämiseen oikeuttavat asiakirjat ostajan määrättäviksi. Myyjä voi asettaa tämän mukaisen maksun ehdoksi tavaran tai asiakirjojen hallinnan luovuttamiselle.
59 artikla. Ostajan tulee maksaa kauppahinta sopimuksessa tai tässä yleissopimuksessa määrättynä tai niiden perusteella määräytyvänä päivänä ilman, että myyjän tarvitsee vaatia sitä tai noudattaa muita muodollisuuksia.
60 artikla. Ostajan velvollisuuteen ottaa toimitus vastaan sisältyy:
a) ryhtyminen kaikkiin toimiin, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää, jotta myyjä voi luovuttaa tavaran; sekä
b) tavaran vastaanottaminen.
61 artikla. 1) Jos ostaja jättää täyttämättä jonkin sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, myyjä voi:
a) käyttää 62-65 artiklan mukaisia oikeuksia;
b) vaatia vahingonkorvausta 74-77 artiklan mukaan.
62 artikla. Myyjä voi vaatia ostajaa maksamaan kauppahinnan, ottamaan toimituksen vastaan tai täyttämään muun velvollisuutensa, paitsi jos myyjä on vaatinut seuraamusta, joka on ristiriidassa tällaisen vaatimuksen kanssa.
63 artikla. 1) Myyjä voi asettaa kohtuullisen lisäajan, jonka kuluessa ostajan on täytettävä velvollisuutensa.
64 artikla. 1) Myyjä voi purkaa sopimuksen
a) jos se, että ostaja jättää täyttämättä sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, merkitsee olennaista sopimusrikkomusta; tai
b) jos ostaja ei myyjän 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettamassa lisäajassa täytä velvollisuuttaan maksaa kauppahinta tai ottaa toimitus vastaan tai jos hän ilmoittaa, ettei hän tule tekemään sitä lisäajan kuluessa.
a) ostajan suorituksen viivästymisen ollessa kyseessä ennen kuin myyjä on saanut tietää, että suoritus on tapahtunut; tai
b) muun sopimusrikkomuksen kuin suorituksen viivästymisen ollessa kyseessä kohtuullisessa ajassa
i) siitä kun myyjä sai tietää sopimusrikkomuksesta tai sen olisi pitänyt tulla hänen tietoonsa; tai
ii) myyjän 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettaman lisäajan umpeenkulumisesta tai siitä, kun ostaja on ilmoittanut, ettei hän täytä velvollisuuksiaan lisäajan kuluessa.
65 artikla. 1) Jos ostajan on sopimuksen mukaan täsmennettävä tavaran muoto, mitat tai muut ominaisuudet eikä hän tee sitä joko sovittuna ajankohtana tai kohtuullisessa ajassa myyjän täsmennyspyynnön saatuaan, myyjä voi muita oikeuksiaan menettämättä suorittaa itse täsmentämisen niiden ostajan vaatimusten mukaisesti, jotka mahdollisesti ovat hänen tiedossaan.
66 artikla. Tavaran häviäminen tai vahingoittuminen vaaranvastuun siirryttyä ostajalle ei vapauta ostajaa velvollisuudesta maksaa kauppahinta, ellei häviäminen tai vahingoittuminen johdu myyjän teosta tai laiminlyönnistä.
67 artikla. 1) Jos kauppaa koskevaan sopimukseen liittyy tavaran kuljetus eikä myyjä ole velvollinen luovuttamaan tavaraa määrätyssä paikassa, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavara luovutetaan ensimmäisen rahdinkuljettajan hallintaan sopimuksen mukaisesti ostajalle kuljetettavaksi. Jos myyjän on määrä luovuttaa tavara rahdinkuljettajan hallintaan määrätyssä paikassa, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavara luovutetaan kyseisessä paikassa rahdinkuljettajan hallintaan. Se, että myyjällä on oikeus pidättäytyä luovuttamasta tavarasta määräämiseen oikeuttavia asiakirjoja, ei vaikuta vaaranvastuun siirtymiseen.
68 artikla. Kuljetettavana olevaa tavaraa koskevassa kaupassa vaaranvastuu siirtyy ostajalle sopimuksen tekohetkellä. Jos olosuhteet niin osoittavat, ostaja ottaa kuitenkin vaaranvastuun kantaakseen siitä hetkestä lähtien, kun tavara luovutettiin kuljetussopimuksen sisältävät asiakirjat antaneen rahdinkuljettajan hallintaan. Jos myyjä kaupantekohetkellä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tavara oli hävinnyt tai vahingoittunut eikä hän ilmoittanut tästä ostajalle, vaaranvastuu häviämisestä tai vahingoittumisesta on kuitenkin myyjällä.
69 artikla. 1) Tapauksissa, joita 67 ja 68 artikla eivät koske, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun hän vastaanottaa tavaran, tai jos hän ei tee sitä ajoissa, hetkellä, jolloin tavara asetetaan hänen määrättäväkseen ja hän syyllistyy sopimusrikkomukseen jättämällä tavaran vastaanottamatta.
70 artikla. Jos myyjä on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, 67-69 artiklan määräykset eivät estä ostajaa vaatimasta seuraamuksia sopimusrikkomuksen perusteella.
71 artikla. 1) Sopijapuoli voi keskeyttää velvollisuuksiensa täyttämisen, jos sopimuksenteon jälkeen käy ilmeiseksi, että toinen sopijapuoli ei tule täyttämään olennaista osaa omista velvollisuuksistaan:
a) hänen suorituskykyään tai luottokelpoisuuttaan koskevan vakavan puutteen vuoksi; tai
b) hänen käyttäytymisensä vuoksi hänen valmistautuessaan täyttämään sopimuksen tai täyttäessään sitä.
72 artikla. 1) Jos ennen sopimuksen täyttämisen ajankohtaa käy selväksi, että sopijapuoli tulee syyllistymään olennaiseen sopimusrikkomukseen, toinen sopijapuoli voi purkaa sopimuksen.
73 artikla. 1) Kun tavara on sopimuksen mukaan luovutettava osatoimituksina ja sopijapuoli jättää täyttämättä jotakin osatoimitusta koskevan velvollisuutensa tavalla, joka merkitsee tämän toimituksen suhteen olennaista sopimusrikkomusta, toinen sopijapuoli voi purkaa sopimuksen tämän toimituksen osalta.
74 artikla. Vahingonkorvaus sopijapuolen sopimusrikkomuksen johdosta käsittää rahamäärän, joka vastaa sopimusrikkomuksen vuoksi toiselle sopijapuolelle aiheutunutta vahinkoa, mukaan luettuna menetetty kauppavoitto. Vahingonkorvaus ei saa olla suurempi kuin se vahinko, jonka sopimusta rikkonut osapuoli sopimusta tehtäessä ennakoi tai jonka hänen olisi pitänyt ennakoida voivan seurata sopimusrikkomuksesta niiden tosiasioiden tai seikkojen valossa, jotka hän silloin tunsi tai jotka hänen olisi pitänyt tuntea.
75 artikla. Jos sopimus puretaan ja jos ostaja on kohtuullisella tavalla ja kohtuullisen ajan kuluttua purusta suorittanut kateoston tai myyjä on myynyt tavaran uudelleen, vahingonkorvausta vaativalla sopijapuolella on oikeus saada korvauksena sovitun hinnan ja katesopimuksen mukaisen hinnan välinen erotus sekä korvaus muusta 74 artiklassa tarkoitetusta vahingosta.
76 artikla. 1) Jos sopimus puretaan ja tavaralla on käypä hinta eikä vahingonkorvausta vaativa sopijapuoli ole tehnyt kateostoa tai myynyt tavaraa uudelleen 75 artiklan mukaisesti, hänellä on oikeus saada sopimuksen mukaisen hinnan ja purkamisajankohdan mukaisen käyvän hinnan välinen erotus sekä muu 74 artiklan mukainen vahingonkorvaus. Jos vahingonkorvausta vaativa sopijapuoli kuitenkin on purkanut kaupan vasta otettuaan tavaran vastaan, sovelletaan purkamisajankohdan käyvän hinnan sijasta vastaanottoajankohdan käypää hintaa.
77 artikla. Sopijapuolen, joka vetoaa sopimusrikkomukseen, tulee ryhtyä olosuhteisiin nähden kohtuullisiin toimiin vähentääkseen sopimusrikkomuksesta aiheutuvaa vahinkoa, mukaan lukien menetetty kauppavoitto. Jos hän ei ryhdy tällaisiin toimiin, sopimuksen rikkonut sopijapuoli voi vaatia vahingonkorvausta alennettavaksi sillä määrällä, jolla vahinkoa olisi pitänyt rajoittaa.
78 artikla. Jos sopijapuoli ei maksa kauppahintaa tai muuta erääntynyttä rahamäärää, toisella sopijapuolella on oikeus saada sille korkoa ilman, että tällä on vaikutusta 74 artiklan mukaisiin vahingonkorvausvaatimuksiin.
79 artikla. 1) Sopijapuoli ei ole vastuussa velvollisuutensa täyttämättä jättämisestä, jos hän näyttää, että se on johtunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä ja että hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen estettä huomioon sopimusta tehtäessä eikä välttäneen tai voittaneen estettä tai sen seurauksia.
a) hän vapautuu vastuusta edellisen kappaleen perusteella; ja
b) sopijapuolen käyttämä sivullinen vapautuisi niin ikään vastuusta, jos sanotun kappaleen määräyksiä sovellettaisiin häneen.
80 artikla. Sopijapuoli ei saa vedota toisen sopijapuolen suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättämiseen sikäli kuin tämä johtui ensin mainitun sopijapuolen teosta tai laiminlyönnistä.
81 artikla. 1) Sopimuksen purkaminen vapauttaa molemmat sopijapuolet sopimuksenmukaisista velvoitteistaan mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta lukuun ottamatta. Purkaminen ei vaikuta riitojen ratkaisemista koskeviin sopimusehtoihin eikä muihinkaan ehtoihin, joissa määrätään sopimuksen purkamisesta johtuvista sopijapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista.
82 artikla. 1) Ostaja menettää oikeuden purkaa sopimus tai vaatia uutta toimitusta, jos hänen on mahdotonta palauttaa tavara olennaisesti samassa kunnossa kuin se oli hänen vastaanottaessaan sen.
a) jos mahdottomuus palauttaa tavara tai palauttaa se olennaisesti samassa kunnossa kuin se oli ostajan vastaanottaessa sen ei johdu hänen teostaan tai laiminlyönnistään;
b) jos tavara tai osa siitä on tuhoutunut tai huonontunut 38 artiklan mukaisen tarkastuksen johdosta; tai
c) jos ostaja on myynyt tavaran tai osan tavarasta tavanomaisessa liiketoiminnassaan tai kuluttanut tai muuntanut sen tai osan siitä tavanomaisessa käytössä ennen kuin hän havaitsi tavaran virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
83 artikla. Ostaja, joka on 82 artiklan mukaisesti menettänyt oikeuden purkaa sopimus tai vaatia uutta toimitusta, säilyttää oikeutensa vaatia kaikkia muita sopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisia seuraamuksia.
84 artikla. 1) Jos myyjä on velvollinen palauttamaan kauppahinnan, hänen on maksettava sille myös korkoa siitä ajankohdasta alkaen, kun kauppahinta maksettiin.
a) jos hänen on palautettava tavara tai osa siitä; tai
b) jos hänen on mahdotonta palauttaa tavara tai osa siitä taikka palauttaa tavara tai osa siitä olennaisesti samassa kunnossa kuin on sen vastaanottanut mutta hän on kuitenkin purkanut sopimuksen tai vaatinut uutta toimitusta.
85 artikla. Jos ostaja viivästyy tavaran vastaanottamisessa tai, milloin maksun ja tavaran luovuttamisen on määrä tapahtua samanaikaisesti, ostaja ei maksa kauppahintaa ja myyjällä joko on tavara hallinnassaan tai hän voi muuten määrätä siitä, myyjän on ryhdyttävä kaikkiin olosuhteisiin nähden kohtuullisiin toimiin huolehtiakseen tavarasta. Hänellä on oikeus pidättää tavara itsellään, kunnes ostaja on korvannut hänelle huolehtimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
86 artikla. 1) Jos ostaja on vastaanottanut tavaran ja aikoo käyttää sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaista oikeutta torjua se, hänen tulee ryhtyä olosuhteisiin nähden kohtuullisiin toimiin huolehtiakseen tavarasta. Hänellä on oikeus pidättää tavara itsellään, kunnes myyjä on korvannut hänelle huolehtimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
87 artikla. Sopijapuoli, joka on velvollinen ryhtymään toimiin tavarasta huolehtimiseksi, voi jättää sen säilytettäväksi sivullisen varastoon toisen sopijapuolen kustannuksella edellyttäen, että tästä aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomia.
88 artikla. 1) Sopijapuoli, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta 85 tai 86 artiklan mukaisesti, saa myydä sen sopivalla tavalla, jos toinen sopijapuoli on kohtuuttomasti viivästynyt tavaran hallintaan ottamisessa, sen takaisin ottamisessa, kauppahinnan maksamisessa tai tavarasta huolehtimisesta aiheutuvien kulujen maksamisessa ja jos toiselle sopijapuolelle on kohtuullisella tavalla ilmoitettu myyntiaikomuksesta.
89 artikla. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimitetään tämän yleissopimuksen tallettajaksi.
90 artikla. Tällä yleissopimuksella ei ole etusijaa mihinkään kansainväliseen sopimukseen nähden, joka on jo tehty tai ehkä tehdään ja joka sisältää tämän yleissopimuksen sääntelemiä asioita koskevia määräyksiä, jos sopijapuolilla on liikepaikkansa tällaisen sopimuksen osapuolena olevissa valtioissa.
91 artikla. 1) Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kansainvälistä irtaimen kauppaa koskevia sopimuksia käsitelleen Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssin päätösistunnossa ja pidetään avoinna kaikkien valtioiden allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa syyskuun 30 päivään 1981 asti.
92 artikla. 1) Sopimusvaltio voi ilmoittaa allekirjoitus-, ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymishetkellä, että se ei sitoudu noudattamaan tämän yleissopimuksen II tai III osaa.
93 artikla. 1) Jos sopimusvaltioon kuuluu kaksi tai useampia aluekokonaisuuksia, joilla sen valtiosäännön mukaan tässä yleissopimuksessa käsiteltyjen asioiden osalta sovelletaan erilaisia oikeusjärjestyksiä, se voi allekirjoitus-, ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymishetkellä ilmoittaa, että tämä yleissopimus ulotetaan koskemaan kaikkia sen aluekokonaisuuksia tai vain yhtä tai useampaa niistä ja se voi muuttaa ilmoitustaan antamalla uuden ilmoituksen milloin hyvänsä.
94 artikla. 1) Kaksi tai useampia sopimusvaltiota, joilla on samanlaiset tai toisiaan läheisesti muistuttavat säännökset tämän yleissopimuksen sääntelemistä asioista, voivat milloin tahansa ilmoittaa, että yleissopimusta ei sovelleta kauppaa koskeviin sopimuksiin tai niiden tekemiseen, kun sopijapuolten liikepaikat sijaitsevat kyseisissä valtioissa. Ilmoitus voidaan antaa yhteisesti tai yksipuolisesti vastavuoroisuuden pohjalta.
95 artikla. Jokainen valtio voi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa tallettaessaan ilmoittaa, että se ei sitoudu noudattamaan tämän yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen b kohtaa.
96 artikla. Sopimusvaltio, jonka lainsäädännön mukaan kauppaa koskevat sopimukset on tehtävä tai vahvistettava kirjallisesti, voi milloin tahansa antaa 12 artiklan mukaisen ilmoituksen, että tämän yleissopimuksen 11 tai 29 artiklan määräys taikka II osaan sisältyvä määräys, joka sallii kauppaa koskevan sopimuksen tai sen muuttamisen tai sopimuksella tapahtuvan päättämisen taikka tarjouksen, hyväksymisen tai muun tahdonilmaisun tehtävän muussa muodossa kuin kirjallisesti, ei sovellu silloin, kun jonkin sopijapuolen liikepaikka on kyseisessä valtiossa.
97 artikla. 1) Sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä annetut tämän yleissopimuksen mukaiset ilmoitukset on vahvistettava sopimusta ratifioitaessa tai hyväksyttäessä.
98 artikla. Vain tässä yleissopimuksessa nimenomaisesti hyväksytyt varaumat sallitaan.
99 artikla. 1) Tämä yleissopimus tulee voimaan, mikäli tämän artiklan 6 kappaleesta ei muuta johdu, kuukauden ensimmäisenä päivänä kahdentoista kuukauden kuluttua kymmenennen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta 92 artiklan mukaisesti annetun ilmoituksen sisältävä asiakirja mukaan luettuna.
100 artikla. 1) Tätä yleissopimusta sovelletaan sopimuksen tekemiseen vain silloin, kun sitä koskeva ehdotus tehdään sinä päivänä tai sen päivän jälkeen, kun yleissopimus tulee voimaan 1 artiklan 1 kappaleen a kohdan tarkoittamien sopimusvaltioiden tai 1 artiklan 1 kappaleen b kohdan tarkoittamien sopimusvaltioiden osalta.
101 artikla. 1) Sopimusvaltio voi sanoa tämän yleissopimuksen tai sen II tai III osan irti osoittamalla tallettajalle virallisen kirjallisen ilmoituksen.
Tehty Wienissä 11 päivänä huhtikuuta 1980 yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Pace Law School Institute of
International Commercial Law
- Last updated March 16, 1998